Erilainen harjoituskauden avaus

Syksyn päätteeksi pitkälle juoksutauolle ajaneet kantapäävaivat pakottivat aloittamaan uuden harjoituskauden korvaavien merkeissä. Koti-Suomessa tuli paljon vietettyä aikaa kuntosalilla ja altaassa. Kun kerta pyöräily ja vesijuoksu onnistuivat kivuitta, niin niiden ympärillehän harjoitusrunko tuli pääosin rakennettua. Poskelleen menneen kisakauden täyttämästä ja pohjattomalta tuntuvasta motivaatiopankista on ollut syksyn mittaan hyvä ammentaa voimia korvaavien tekemiseen.

Neljän edellisen vuoden tavoin suuntasin vuodenvaihteen tienoilla kolmeksi viikoksi leirille Gran Canarian lämpöön. Vaikka tiesin, ettei tällä kertaa juoksuharjoittelu tulisi olemaan reissussa keskiössä, päätin kuitenkin lähteä matkaan. Tunsin saaren tarjoamat mahdollisuudet korvaavien harjoitusten tekemiseen hyviksi ja samalla ensimmäisiä juoksuaskeleita saisi tapailla jokseenkin Suomea paremmissa olosuhteissa.

Harjoittelu Kanarialla koostui loppuvuoden tavoin hyvin pitkälti pyöräilystä. Sekaan mahtui toki jokunen vesijuoksureeni ja pari pitempää vaellusta vuoristopoluilla. Vaikka tsygäily (kuten Loukkalahden Otto asian ilmaisisi) onkin noissa maisemissa kerrassaan mahtavaa, niin henkilökohtaisesti odotin eniten ensimmäisiä juoksukokeilujani. Odottavien lisäksi olivat tunnelmat toki myös hiukan pelonsekaiset. Mitä, jos ensimmäisestä askeleesta alkaen kivut olisivatkin edelleen läsnä enkä pääsisikään vielä juoksuharjoittelun makuun?

Ensimmäiset askeleeni olin suunnitellut ottavani vuoden ensimmäisenä päivänä, mutta uudenvuodenaattona iskenyt espanjantauti karvan alle 39°C kuumeineen piti huolen siitä, että juoksut saivat odottaa. Tauti väistyi onneksi nopeasti ja juoksuaskeleita päätin lopulta kokeilla 5.1. Ohjelmassa oli 5x1' minuutin kävelypalautuksella ja suureksi helpotuksekseni kokeilu oli onnistunut. Noin joka toinen päivä olen sen jälkeen tapaillut juoksuliikettä ja jalan vaste on ollut rohkaiseva. Jos oikein optimistiseksi rupeaa niin kyllähän siitä vielä kalu saattaa tulla :) Jalkojen kanssa pitää joka tapauksessa olla vielä tarkkana ja mennä kuulostellen eteenpäin. Tulevaisuus näyttäytyy kuitenkin tällä hetkellä valoisana.

Uutta kautta odotan jo innolla, vaikka tiedän matkaa ja töitä olevan jäljellä vielä runsaasti. Oman lisämausteensa alkavaan kauteen tuo myös Punakoneen leventynyt rosteri, kun kolme tamperelaistuvaa kaveria päätti pukea ensi kaudeksi ylleen punavalkoraidat. Ensi kaudesta on punavalkoisten lasien läpi katsottuna tulossa varsin mielenkiintoinen ja erityisesti allekirjoittanutta kiihottaa ajatus todellisesta joukkueen sisäisestä kilpailusta, jossa jokainen auttaa kaveria ottamaan seuraavan askeleen eteenpäin. Siinä vaiheessa, kun Runesson puhuu Flota sujuvammin suomea, Saikko menestyy kesällä talvea paremmin ja Hamppi kehittyy, on askeleita otettu oikeaan suuntaan :)