Pääsiäisenviettoa sveitsiläisittäin

 Vielä neliminuuttinen katsaus videon muodossa menneeseen Sveitsin leiriin.
 

Pääsiäinen Ticinossa

Valle Verzasca

Johtuen talven Suomen kylmyydestä kärsineiden akillesteni päätin jo hyvissä ajoin suuntaavani tänä keväänä pidennetylle pääsiäisleirille Sveitsiin. Vaikka sveitsiläisten seurakaverien junailemat leirit ovatkin täällä aina olleet laadukkaita ja mukavia kokemuksia, en ole tiiviistä kisakalenterista johtuen kolmeen vuoteen kerinnyt yhtä maailman cup -reissua lukuunottamatta kunnolla maassa vierailemaan. Nyt olikin siis jo korkea aika palata sveitsiläisten pääsiäisperinteiden pariin, mikä oli omalta osaltani vielä 2010-luvun taitteessa enemminkin sääntö kuin poikkeus.

Tällä kertaa pääsiäisenviettoon liittyi mukaan myös suomalaiset seurakaverini Anttu, Lotta ja Sanni. Yhdessä suomalaisista ja sveitsiläisistä suunnistajista koostuneessa porukassa reenasimme venytetyt pääsiäisen pyhät vuoden 2018 EM-mallimaastoissa lämpimässä ja (kuulemma) aina aurinkoisessa Sveitsin eteläisimmässä kantonissa. Olen ainoastaan kerran aiemmin vieraillut Ticinossa osallistuessani vuoden 2005 JWOC-yleisökisoihin. Maisemat ja maastot eivät enää olleet kovin tuoreessa muistissa ja niiden muistojen verestäminen osoittautuikin lopulta todella mieluisaksi puuhaksi.

Rakastuin italiankielisen alueen maastoihin ja harjoitusolosuhteisiin saman tien ja nautin todella mäkisistä rinnemaastoista täysin rinnoin. Vaikka juokseminen oli monin paikoin hankalaa rinteiden jyrkkyydestä johtuen, pidin hyväpohjaisten ticinolaismaastojen tarjoamista suunnistushaasteista kovasti. Rinnesuunnistusharjoitteluun Ticinon rinteet ja välittömästi rajan toisella puolella sijaitsevat vastaavat italialaismaastot soveltuvat kyllä mainiosti, ja, kun tähän yhdistää vielä aurinkoiset ja 20° huitelevat kelit, voi aluetta pitää loistavana kevätleirikohteena rinnesuunnistuksen kanssa painiville suomalaissuunnistajille. Harjoitustarjontaa voi tarkastella kartta-arkistossani. Täydentelen vielä Mittelland-osion karttoja jahka kerkeän.

Ratametrejä nousumetrien vastapainoksi. Jälkimmäisiä taisi kuitenkin kertyä enemmän.

Huippu-urheilijan vaatimustasot leirikohteen harjotusten ulkopuolisten asioiden osalta ei usein kestävyysurheilijoiden keskuudessa ole kovin korkealla, mutta en todellakaan pistänyt Ticinossa pahakseni, että aina katseen nostaessaan kohtasi lumihuippuiset vuorenhuiput sinistä taivasta vasten. Kaikkiin reeneihin oli liput vietynä ja kartat painettuna, joten urheilijan ei tarvinnut keskittyä kuin vaativan harjoitusohjelman toteuttamiseen. Leirikokemuksen täydensi majoitus perinteisessä ticinolaisessa kivitalossa ja aamuisin naapurista noudettu vastalypsetty lehmänmaito.

Jos seuraavina vuosina vuorossa oleviin Viron ja Latvian MM-kisoihin tähtääminen tuntuu maastoista johtuen pakkopullalta, voi Sveitsin EM-maastot tarjota motivoivamman kannustimen harjoitteluun. Olen usein huono saamaan itseäni aamulenkille, mutta täällä ei senkään asian kanssa tarvinnut pahemmin painiskella. Oheiselta videolta voi katsastaa yhtenä aamuna kuvaamani koosteen aamulenkkimaisemista:

Nyt yritän parhaillaan toipua leirirasituksesta, jotta olisin valmis viikonloppuna alkavaan Punakoneen Etelä-Suomen leiritykseen.

Leirikeskusterveiset

Kolmiviikkoinen suunnistuskuuri maajoukkueen leirikeskuksessa Barbatessa alkaa olemaan loppusuoralla. Leirin kuulumiset voit katsastaa oheisesta videoblogipäivityksestä.

Nyt pariksi viikoksi koti-Suomeen lepäämään ja ralli jatkuu kahden viikon päästä Sveitsissä!

Kotimaan kuulumiset

Neljän viikon kotileiri alkaa olemaan paketissa ja parin tunnin päästä nousee kone Helsinki-Vantaalta kohti Malagaa. Neliviikkoisen kuulumiset voi katsastaa oheiselta videolta.

Adios!

Opiskelun ja urheilun yhdistämisen taide

Kaksoistunti juoksumattoharjoittelun perusteista

Monista urheilumedioista, eritoten Kestävyysurheilu.fi:stä, pääsee usein lukemaan toisten urheilijoiden harjoittelusta, joita on perinteisesti maustettu tyypillisillä päivä- tai viikko-ohjelmilla. Koska olen aina hyvin innoissani saadessani luettavakseni tällaisen esimerkkiviikon tai -päivän, ajattelin itsekin tarjota muille kaltaisilleni esimerkin omasta tyypillisestä helmikuun alun päivästäni. Koska prioriteettini ovat päälle painavan kandidaatintyön johdosta kääntynyt muutamaksi viikoksi näin tammi-helmikuun vaihteessa urheilun ja opiskelun välillä joiltain osin päälaelleen, esitän oman esimerkkini siitä syystä hieman epätyypillisestä näkökulmasta. Aluksi kuitenkin hieman pohjustusta - jossain määrin päälaellaan sekin...

Kahtena edeltävänä kautena olen jakanut harjoitteluani Tampereen teknillisessä yliopistossa kausitasolla todella epätasaisesti siten, että olen kerryttänyt opintorankipisteitäni suhteessa merkittävästi ahkerammin syys- kuin kevätkaudella. Tämä on mahdollistanut paremman keskittymisen pääaineeni suunnistuksen opintoihin joulun jälkeen ja antanut vapaammat kädet kevään, pääasiassa Etelä-Eurooppaan suuntautuneiden, opintomatkojen suunnittelun suhteen. Yhtään näiltä matkoilta saamaani oppia väheksymättä on parhaat oppimistulokset saavutettu kuitenkin Suomi-paita päällä pääosin kesälle ajoittuvissa loppukokeissa. Jotkut ovat niitä nimeltä mainitsemattomien, hieman kokemattomampien tieteenharjoittajien osalta joskus ilkeämielisesti kutsuneet myös opintomatkoiksi.

Pääaineopintoja Karhuhallissa

Johtuen viime vuosina käymättä jääneistä kevätkauden kisoista oli meneillään olevan kauden suunnitelmat laadittava eri strategialla. Muutamat keväällä juostavat kisat eivät sinällään hirveästi häiritse etelän opintomatkoja, mutta erinäisistä itsestäni johtuvista ja johtumattomista syistä, joita en tähän yhteyteen lähde sen enempää erittelemään, venyi tehoblokin, jota myös kandidaatintyöksi olen kuullut nimitettävän, toteutus tarkasta vuosisuunnitelmasta huolimatta kevätkauden puolelle. Tämän seurauksena on viime viikot vietetty vahvasti harjoittelun merkeissä unohtamatta kuitenkaan pääaineopintojen eteenpäin viemistä. Opinnot ovatkin edenneet harjoitusväsymyksestä huolimatta aikataulussa, ja, vaikka pistokoetulosten perusteella pänttääminen onkin tuntunut hyvin purreen, löydettiin rehtorin kanssa yhteistuumin opiskelutekniikoissa vielä pieniä viilaamisen paikkoja. Niistä kuitenkin lisää joskus toiste...

Miltä sitten näyttää tyypillinen harjoituspäiväni näin talven taitteessa?

6.50 Herätys ja aamupala
8.00 Pääaineopintoja Pirkkahallissa, luennoitsijoina professorit P. Harju & E. Lammikko, luennon aiheena kestovoimaharjoittelu kiertokuntopiirityyppisesti
9.30 kevyt välipala ja siirtyminen Hervannan harjoituskeskukseen
10.30 pitkähkö omatoimireeni
13.00 lounas harjoituskeskuksen ruokalassa
13.45 päivän toinen harjoitus, joka tyypillisesti toteutetaan hieman lyhyempänä ja kevyempänä
15.30 pääaineopintojen suorittamista omatoimisesti, aiheena juoksumatto- ja crosstrainer-harjoittelun perusteet
17.50 paluu harjoituskeskukseen ja päivällinen ruokalassa
18.30 päivän kolmas, viimeinen ja pisin harjoitus
21.30 kotiutuminen, iltapala ja iltatoimet, jotka pitävät sisällään muun muassa lyhyen jokailtaisen kertauksen alaraajavenyttelyn ja nilkkajumpan alkeista

Yhteensä päivään sisältyi noin 7h matalatehoista harjoittelua, jonka ohessa ehdin viedä opintojanikin eteenpäin parin, kolmen tunnin verran.

Viime päivinä olen ollut havaitsevanani lievää harjoitusväsymystä ja ennustankin sen vielä entisestään lisääntyvän tulevan viikon aikana. Onneksi kolmiviikkoinen ainejärjestön opintomatka katkaisee tiukan harjoitusjakson juuri sopivasti alkaen viikon päästä maanantaina 15.2.

Paluu etelänleirin tunnelmiin

Koska Pirkanmaalla vallitseva keli oli tänä aamuna aamureeneihin suunnatessani varsin masentava, päätin vapaan alkuiltapäivän piristykseksi keräillä tammikuisen Kanarian leirimme parhaita otoksia kasaan julkaistavaksi.

Heikoista keleistä huolimatta uskon jaksavani harjoittaa fysiikkaani vielä seuraavat kolme viikkoa koti-Suomessa ennen vuoden ensimmäistä suunnistusleiriä. Ilmassa leijuva jäätävä tihku ei kuitenkaan onneksi haittaa iltapäiväisiä hallivetoja.

¡Hasta luego!

Kanarian leirin kuulumiset

Koska kirjoittaminen ei tällä kertaa napannut, päätin yrittää kuulumisten välittämistä muodikkaasti videoblogimuodossa. Videosta tulikin aika pitkä, joten katsojilta vaaditaan kärsivällisyyttä jaksaakseen loppuun asti.